Tavoitteeni ensi kesänä ovat siis kaksi täyden matkan kilpailua, yksi puolimatkan kilpailu, yksi perusmatkan kilpailu, ja sprinttimatkan kilpailu.
- Sprinttimatka: 750 metriä uintia, 20 kilometriä pyöräilyä ja viisi kilometriä juoksua
- Perusmatka eli olympiamatka: 1,5 kilometriä uintia, 40 kilometriä pyöräilyä ja kymmenen kilometriä juoksua.
- Puolimatka: 1,9 kilometriä uintia, 90 kilometriä pyöräilyä ja 21 kilometriä juoksua.
- Täysmatka eli Ironman-matka: 3,8 kilometriä uintia, 180 kilometriä pyöräilyä ja maratonjuoksu (42,195 kilometriä)
Olen jakanut sen kahteen tavoitteeseen. Ehdoton ykköstavoite on Lanzaroten Ironman 21.5.2016 eli tavoite lähestyy huimaa vauhtia. Toinen tavoite on Finntriathlonin ”kerää koko sarja”, joka sisältää kaikki matkat ja jakautuu koko kesälle. Vanajanlinna, Vierumäki, Joroinen ja viimeinen kova on Tahkolla.
Lukijalle
Olen haastanut tähän projektiin vain itseni eli sen veijarin, joka katsoo aamuisin minua peilistä. Blogin tarkoitus on kertoa omista kokemuksista ja tuntemuksista. Se tsemppaa minua myös harjoittelemaan. Blogissa en kerro miten pitää tehdä, vaan miten minä mahdollisesti teen tai olen tehnyt. Olen harrastanut triathlonia vasta hieman yli vuoden eli olen aivan noviisi lajissa enkä pysty ketään neuvomaan. Voin vain kertoa miten tai mitä olen tehnyt. Kerron myös fiiliksistä ja muista havainnoista ja ajatuksista. Voi olla riski, että lukija kokee minun tekevän asiat väärin tai muuten päin helvettiä. Muistutan kuitenkin, että loppupelissä maksan itse ne virheet kilpailun aikana kovana kärsimyksenä ja tuskana. Älkää siis lukeko näitä tekstejä kuin ”piru raamattua”.
Vuoden 2016 viikko neljä
Palaan vielä edellisen kolmen viikon treeneihin. Viimeisen viikon oli tarkoitus olla todella kova. Aikaisempien viikkojen kovuus tuntui myös jaloissa, koska myös aikaisemmat kaksi viikkoa on tehty uutta ohjelmaa. Myöskin keli oli asettanut omat haasteensa harjoittelulle pakkasen ollessa -20 ja -33 välillä. Loppujen lopuksi minulla oli kaikki mahdollinen kohdallaan, kun haettiin kovaa harjoittelua. Minä asun Suomessa ja on nautittava näistä keleistä ja harjoittelusta.
Tankkaus ja lepo
Olen myös
miettinyt omaa syömistä ja niin varmaan moni muukin minun ikäinen ihminen. Työ,
kiire, arjen pyöritys ja treenaaminen asettaa monesti haasteen miten syö ja mitä
syö. Olen itse omalta kohdalta huomannut, että en pysty syömään ”eväsrasioista”
monesti päivässä. Ei vaan aika riitä tekemään näitä valmisteluita tai pysty
ajattelemaan kelloa milloin syödä taas seuraavan kerran. On riittävästi
haastetta, että pitää arjen jollainkin tavalla järjestyksessä ja saa treenit
tehtyä. Väsymys, vireystilan alhaisuus ovat kuitenkin huono homma treenaamisen
kannalta.
Univaje on
ollut aina minun treenien pahin vihollinen. Energiavajeen kanssa pystyy vielä
suorittamaan. Viime viikolla oli jo hetki, jolloin nukahdin sohvalle keskellä
päivää, mutta tein kuitenkin pyörätreenin vielä illalla iltavuoron jälkeen ja
olin puolenyön jälkeen kotona. Treeni tuli kuitenkin tehtyä ja fiilis oli hyvä.
Tämä on minun elämääni ja univaje sekä kiire ovat olleet osa sitä jo vuosia.
Tulee varmaan hetkiä tulevaisuudessa, että voin istua kanootissa ja antaa virran
viedä. Silloin voin nauttia siitä hetkestä ja niistä muistoista mitä nuorempana
tein.
urheilijan helppo ja nopea päivällinen |
valmiina nautittavaksi |
Lepoviikko ja sen suunnitelmat
Tämä viikko on ”lepoviikko”. Huilaan hieman treeneistä ja keskityn pidempiin työpäiviin. Rytmitys osui aivan nappiin tältä osin ja saan hieman levättyäkin jossain välissä. Lyhyesti alkuviikko meni näin: maanantaina iltavuoro, tiistaina aamu- ja iltavuoro (17 tuntia), keskiviikkona aamuvuoro, torstaina aamuvuoro. Nyt on perjantai ja oli virtaa kirjoittaa jotain ja käydä uimassa. Flunssa meinaa painaa päälle, mutta yritän taistella vastaan valkosipulin ja hunajan voimalla. Ensi viikolla taas kovaa settiä ja kropan pitää vielä palautua sunnuntain tulevasta 16-tuntisesta työpäivästä. Tavoite lähestyy ja läskin pitää palaa. Fiilis on hyvä ja mieli positiivinen! NO GUTS NO GLORY!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti