Vuoden 2016 kolmas viikko

Päivitys on myöhässä. Väsymys ja kiire verottaa myös motivaatiota kirjoittaa. Se näkyy tekstissä virheinä ja asiavirheinä. Yritän säilyttää positiivisen asenteen ja nauttia treeneistä. Tässä on kuitenkin minun viime viikon tunnelmia. 

Maanantai 11.1

Jalat tuntuivat raskailta viikonlopun jälkeen ja vireystila muutenkin tosi huono. Juoksu tuntui kuitenkin kulkevan, mutta vauhti ja aika eivät olleet silti hyvät tälle matkalle. Syy siihen oli varmaan uuden ohjelman tuomat jumit ja huono tankkaus. Löydän siis syyllisen peiliin katsomalla. Kympin lenkki meni 54 min 26 sek. Sykkeet kertoivat, että tehoalue oli oikea ja harjoitus meni sen puolesta ihan nappiin. Sarvan nastalenkkarit olivat taas hyvät kengät juosta liukkaalla alustalla. Oman haastavuutensa toi pimeys ja montut tiessä. Otsalamppu jäi tietenkin kotiin kun lähdin juoksemaan. Keli muuten oli tavallinen tammikuinen, eli pakkasta juuri sopivasti. Sain kuitenkin hyvän hien pintaan, vaikka lähtiessä vähän meinasi palella.

maanantain kovatempoinen treeni

Tiistai 12.1

Tiistaiksi tuli komennus töihin ja suunnitelmat menivät uusiksi. Piti valita voimaharjoittelu tai wattbike. Wattbike meni voimaharjoittelun edelle ja tein wattbikella mahdollisemman tehokkaan treenin. Aluksi poljin pienemmillä tehoilla veryttelyn, eli niin sanotusti lihakset lämpimiksi. Sitten otin kovatehoisia 10 minuutin mäkiä ja laskin taas tehot alas 20 minuutiksi. Tällä rytmillä tein 2 tunnin treenin ja matkaa kertyi 70 km. Johtopäätöksenä voin jo itsekin päätellä, että voimataso on edelleen alhainen ja se vaatii treeniä. Pitää vaan lähteä mukavuusalueilta pois ja tehdä töitä. Vinokuorman taso oli kuitenkin tälle päivälle hyvä, töissä sain hyvää palauttavaa treeniä ja siitä sai vielä rahaakin. Tosin ei olisi tarvinnut olla niin pirun kylmä päivä touhutessa. Sain tietää vielä, että seuraavana päivänä on edessä 16 tunnin työpäivä.

Tiistaina sai kävellä ratapihalla. Se on todella hyvää palauttavaa harjoitusta kovan harjoituksen jälkeen. Kaikki muu on extraa. (kauhea lumimyrsky)

Tiistain wattbike jälkilöyly

Keskiviikko 13.1

Aamu alkoi kauhealla säätämisellä. En ollut iltamyöhään valmistellut aamun aikaista lähtöä ja se kostautui heti herättyäni. Piti lähteä juoksemalla töihin! ”Missä on mun pipo ja tupakit”, sanoisi Pate Mustajärvi tähän. Kello meni eteenpäin armottomasti, kun keräsin kamoja pitkin kämppää. Yritin olla herättämättä kaikkia muita nukkujia. Kiire kasvoi ja eväätkin piti vielä väsätä. Lopulta pääsin matkaan ja alkuveryttely tuli jo ravatessa portaita ylös alas kotona. Reppu on ihan täynnä vaihtovaatteita ja eväitä. On kiva juosta noin 5 – 10 kg repun kanssa, 16 tunnin työpäivä, josta osa kovassa pakkasessa, ei ollut niin houkutteleva ajatus. Ukkoja on töistä pois flunssan takia ja en itse haluaisi sairastua.

Muisto sotilastaitokilpailusta Ernasta: Meillä oli Ernaan lähtiessä 10 km/10 kg reppujuoksutesti, koska sotilastaitokisoissa on melkein aina pikataival jossain vaiheessa. Tällä testillä pystyi vähän näkemään kilpailijan tasoa. Ernassa 2009 pikataival oli noin 93 tai 96 km jälkeen. Se alkoi 2 km esteradalla, missä minäkin kahlasin välillä rintaa myöden vedessä reppu selässä ja ase ylhäällä. Märkänä ryömittiin piikkilankaesteistä tehty rata, että saatiin vähän hiekkaa pintaan. Edettiin kaikenlaisia muita esteitä ja loppujuoksu oli noin 10 – 12 km lämpimässä kelissä. Oli kova mutta hieno kokemus. Paitsi se kun kilometri ennen maalia päkiästä räjähti todella iso rakko ja juoksua piti jatkaa. Onneksi on hyviä taistelukavereita jotka tsemppasi juoksemaan. Loppujen lopuksi, jokainen mies ja nainen osaa reppua kantaa, kävellä ja juosta. Miksi siitä ei tykkäisi?

Torstai 14.1

Pidin vapaapäivän treeneistä. Virta oli lopussa ja unet olivat olleet vähissä. Kylmä on kivaa mutta ottaa paljon energiaa. Olisiko myös 16 tuntia pitkä työpäivä väsyttänyt?

Perjantai 15.1

Töissä oli hieman hiljaisempaa ja päätin ottaa puolikkaan pekkaspäivän, että saa käydä rauhassa treenaamassa. Tänään oli vuorossa uintia ja wattbike. Uinti oli tahmaista räpellystä ja meinasin lähteä pois hallista kun ei tuntunut kivalta. Sitten noin 1000 metrin jälkeen alkoi kroppa vähän lämpenemään ja liikeradat paranemaan. Matkaa kertyi 3000 metriä ihan kevyttä vaparia. Yläkroppa oli jumissa useiden tuntien lumitöistä ja jalat muusta tehdystä. Wattbike treenin kävin tekemässä keskiraskaalla teholla ja hieman lyhkäisemmän version kuin normaalisti. Illalla venyttelin ja huolsin itseäni takkatulen lämmittäessä venyttelijöitä. Nimittäin jostain syystä meidän mäyräkoirat tulevat venyttelemään matolle, kun minä venyttelen. Hauska juttu!

Lauantai 16.1

Lauantaina oli vuorossa pitkä juoksulenkki peruskestävyyttä. Kaksi tuntia kevyttä hölkkää pitäisi töiden jälkeen käydä juoksemassa, mutta ei päivää ilman muuttujia. Aamuvuoron aikana tuli tieto, että päivä jatkuu 4 tunnilla. Päivän edetessä ja kääntyessä jo illaksi, henkien taisto alkoi todenteolla. Ei olisi millään jaksanut lähteä lenkille. Kotiin tullessani olin nälkäinen, väsynyt ja ei todellakaan kiinnostanut lähteä juoksemaan. Kun olin syönyt, nukahdin sohvalle hetkeksi.

Siestan jälkeen olo oli kohentunut sen verran, että sain laiskan kroppani juoksuvaatteiden sisään ja lähdettyä juoksemaan. Se oli hyvä päätös. Jalka oli kevyen tuntuinen ja sykkeet pysyivät hyvin PK-tasoilla. Keli oli hyvä ja pakkasta -24. Sain hyvän hien pintaan ja hyvän mielen päivän päätteeksi. Tahtotila on vahva ja päämäärä näkyy.

Sunnuntai 17.1

Tälle päivälle olin merkinnyt pitkän pyörälenkin PK-tasolla. Minulla oli vapaapäivä töistä. Lämmittelin uunia ja vietin normaalia päivää vaimon kanssa. Viikon treenit alkoivat painaa ja edelleen lähtökynnys treenaamaan oli korkea. Syyksi miksi en lähde treenaamaan oli, että salilla on päivällä liikaa porukkaa ja wattbike ei ole vapaana. Siksi treeni venyi taas iltaan.

Päivän lähtökynnyksen ylittäminen ei kuitenkaan haitannut, vaan menin sitten illalla vielä salille. Siellä ei ollut paljoa muita ihmisiä treenaamassa ja wattbike oli vapaana. Pyöräily aloitetaan samoilla rituaaleilla, iso hikipyyhe tankoon, napit korviin, juomapullo telineeseen ja pyörän säädöt kohdalleen. Repussa pyörän vieressä on pari juomapulloa, geeli ja pari banaania sekä juoksukengät.

Oli mukava ajaa wattbikellä. Katsoin älypuhelimella youtubesta ironman kisoja ja kuulokenapit olivat korvissa. Jalat toimivat hienosti. Välillä otin ”irtiottoja” kun takapuoli puutui ja viimeisen 10 minuuttia pyöritin kovilla tehoilla. Wattbike saldoksi tuli 3 tuntia 100 km ja kulutin kaikki nesteet, geelin sekä banaanit.

Pyörän jälkeen oli juoksuhermotuksen vuoro. Istuin juoksumaton reunalla ja laittelin juoksukenkiä jalkaan. Youtube oli vaihtunut Spotifyhin. Salilla ei tässä vaiheessa ollut kuin minä ja eräs Kaitsu. Säädin juoksumaton vauhdin aluksi 10,5 km/h ja juoksu kulki hyvin. Juoksin napakoita vetoja ja hyvät loppuveryttelyt hyvän musiikin avustamana. Juoksumatto on ihan ok silloin tällöin. Ilman musiikkia se olisi aivan liian tylsä paikka juosta. Juoksun jälkeen oli hieno homma kun salin saunassa oli vielä lämpöä ja pääsin ottamaan jälkilöylyt ennen kotiin lähtöä.

Se on taas viikko takana ja uusi erittäin raskas edessä. Sitten olisi vapaa viikko. Vielä jaksan puristaa itsestäni yhden viikon irti. Jaan sen pienempiin osiin ja harjoituksiin. Köllikkäukko jaksaa ja tavoitteeseen päästään! Nautin hetkistä minkä treenit antaa ja löydän itsestäni uusia voimia. Haapajärven Fysioterapia tsemppaa ja minä en hae vemppaa! GO KÖLLIKKÄ GO!

Tämän viikon ja vuoden puuhastelua.