torstai 17. tammikuuta 2019

Köllikkäukon triathlonprojekti ja kuulumisia

Missä mennään

Joulukuussa keskityttiin alkaneeseen Tribasen huippuvalmennusohjelmaan ja Köllikkäukon triathlonprojektin vuoden 2019 rungon suunnitteluun sekä yhteistyökumppaneiden hakemiseen. Tietenkin myös joulunviettoon. Kaikki projektin osa-alueet ovat haastavia ja vaativat paljon työtä. Joulun kiireet, tiimiläisten työt ja välimatkat rajoittavat tekemistä. Nyt tammikuussa on enemmän aikaa, mutta haasteet isoja.

Tribasen valmentajan Panu Liedon kanssa sovimme, että ensimmäinen ohjelmarunko on hieman kevyempi ja haetaan hieman lähtötasoja vertailupohjaksi. Viikon tuntimäärät olivatkin kevyitä ollen vain 7-8 tuntia. Lähtötasot testattiin pyörällä FTP-testillä ja Jyväskylässä 10 km uudenvuoden kympillä. Tulokset eivät olleet ihan parasta mahdollista, mutta kokemuksesta tiedän, että kesällä mennään ihan eri lukemissa. Uinti vaatii taas töitä, mutta myös se tulee kehittymään huimasti ensi kesään mennessä. Nyt on pohjaa jo aika paljon mistä lähteä eteenpäin. Harjoitusmäärät lisääntyvät ja tehoja haetaan.

Kisakengät ovat yhtä paljon kärsineet kuin mäyräkoirien pupukin!

Uinnissa alkaa olla havaittavissa selkeää kehitystä.

Aikainen treenaaja saa parhaat treenit!



Kesän kilpailuihin on tiimit kasassa. Extreme-triathlon Swissmaniin huoltajiksi lähtevät vaimoni Sari Kiira autokuskiksi ja juoksija/huoltajaksi poikani Jesse Kiira. Swissman toteutetaan lentämällä Milanoon Italiaan, josta siirtyminen vuokra-autolla Sveitsin kisapaikan läheisyyteen airbnb-majoitukseen. Kilpailun jälkeen yöpyminen kilpailukeskuksen läheisyydessä. Matka toteutetaan mahdollisimman lyhyellä aikataululla.

Swedemaniin lähdetään omalla autolla. Extreme-triathlon Swedemaniin huoltajiksi lähtevät Janiina Kiira autokuskiksi ja juoksijaksi/huoltajaksi Anne-Marie Kuhlman. Siirtyminen Ruotsiin tehdään laivalla Vaasasta Uumajaan. Uumajasta suunnistamme kohti Årea. Majoitus olisi tarkoitus ottaa taas airbnb:n kautta.

Viimeiseen kilpailuun extreme-triathlon Janosikiin huoltajiksi lähtevät Sari Kiira autokuskiksi ja juoksijaksi Miia Kahila. Janosikiin matkustamme Krakovaan kautta, josta suunnataan välittömästi vuokra-autolla Slovakian puolelle Terchovan majoitukseen.
Majoitukset tulevat olemaan omalla keittiöllä varustettuja ruokailun nopeuttamiseksi ja tankkauksen helpottamiseksi. Lisäksi tiimi voi hieroa suunnitelmia kilpailun läpiviemiseksi ja jakaa ajatuksia sekä ideoita.


Köllikkäukon taustaa ja projektin suuntaa


Moni Köllikkäukkoon vasta tutustunut varmaan miettii tätä Köllikkäukon triathlonprojektia. Mikä ihmeen Köllikkäukon triathlonprojekti? Homma sai siis alkunsa vuoden 2014 marraskuussa, kun olin yli 86 kg painoinen ja ympärysmittaa löytyi noin 110 cm verran tai jopa yli. Pituutta minulla on vain 173 kg. Eräänä päivänä katsoin itseäni peilistä ja päätin aloittaa nuoruuden haaveeni triathlonin 44 vuoden ikäisenä. Nyt painoa on 75 kg ja ympärysmittaa 89 cm. Kesän kilpailupaino tulee olemaan vielä pienempi.

2017 vs. 2014. Kampea on käännetty ja kiloja häädetty!

Omalla paikkakunnalla minut tunnetaan vain trukkikuskina. Moni ei edes tiedä mitä harrastan tai mitä kilpailuja olen kilpaillut. Moni ei myöskään tiedä, että olen joutunut poistumaan omilta mukavuusalueilta ja opettelemaan monta uutta asiaa triathlonin ja projektin ohella. Yksi projektin tarkoituksista on myös oppia uutta ja testata eri asioita sekä menetelmiä. Homma on edennyt jo aika pitkälle ja kokemusta on kertynyt jo jonkin verran. Projektin pitäisi huipentua vuonna 2020, kun siirryn 50-vuotiaiden ikäsarjaan. Sitten lyödään puntariin kaikki oppi, taito ja kunto. Lähden Ironmaniin Lanzarotelle ja johonkin toiseen Ironman-kilpailuun katsomaan kehitykseni loppuajat sekä sijoitukset.

Projektin tarkoitus on jakaa kokemuksiani myös muiden kanssa. Olen saavuttanut harrastuksessani jo varsin paljon lyhyessä ajassa. Extreme-kilpailut poikkeavat hyvin paljon normaaleista triathlonkilpailuista, kun verrataan valmistautumista ja harjoittelua. Haluan jakaa kokemuksiani muiden kanssa varsinkin nyt, kun tehdään jotain uutta ja haastavaa. Siksi teen kattavat kilpailuraportit ja ”sometan” Instagramissa sekä facebookissa. Kaikki tämä on uutta ja vaatii opettelua sekä poistumista omilta mukavuusalueilta.

Köllikkäukon triathlonprojekti on siis opettanut minua monessa asiassa paljon. Olen saanut myös paljon uusia tuttavuuksia. Köllikkäukko on saanut myös tiimiä ympärilleen, joka muodostuu vapaaehtoisista osaajista. Ilman heitä en olisi näin pitkällä. Olen myös saanut tuttuja ulkomaan kilpailuista ja triathlonpiireistä. Oma kokemukseni heidän rinnallaan on todellakin vaatimaton ja kapea. Olenkin ollut onnekas, kun pääsen kilpailuissa samalle lähtöviivalle heidän kanssaan. Se mikä yhdistää meitä on intohimo lajiin. Nyt tehdään määrätietoisesti töitä kovien haasteiden ja unelmien eteen. Kaikki laitetaan peliin ensi kesänä ja tehdään mahdottomasta mahdollista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti