tiistai 10. tammikuuta 2017

Uusi vuosi ja kadonneet uimahousut

Vuosi alkoi rauhallisesti, kun saavuin ylitöiksi menneestä iltavuorosta kotiin. Kotona odotti vaimo ja mäyräkoirat. Mielikuvat nousevat tällä hetkellä lukijan päähän pynttäytyneestä naisesta ja oluttölkki mäyräkoirista, mutta todellisuus oli aivan toista. Vaimo istuu lukemassa sohvalla ja neljä oikeaa mäyräkoiraa ovat valloittaneet sohvan muun osan. Purin tavarani ja kävin sohvalle pieneen mäyräkoirien jättämään tilaan katsomaan elokuvaa mikä tuli telkkarista. Uusivuosi ehti vaihtua elokuvaa katsoessa, ilman tinan valamista tai muuta perinteistä touhua. Aamulla herättyäni tein vuoden ensimmäisen pyörätreenin ja iltapäivällä lähdin taas töihin. Todella tylsä uusi vuosi, mutta joskus vaan ei jaksa innostua.

Vuoden ensimmäinen maanantai ja ohjelmassa oli juoksua. Keli oli hyvä ja olo oli ”hieman” turvonnut juhlapyhien mässäilystä. Keli oli ihan hyvä juoksuun, mutta alusta näytti liukkaalta. Se oli kirkkaalla jäällä, jonka päällä oli ihan ohut kerros pakkaslunta. Laitoin napit korviin ja Spotifyn musiikkilistan loputon popitus alkoi takoa rytmiä askeliin.

Hetken juostuani huomasin että alusta oli huono juosta, vaikka jaloissani oli nastakengät. Jään päällä oli myös karkeaa kiveä ja joka askeleella jalka löi sutia. Alussa se ei haitanut ja fiilis oli hyvä. Juoksun edetessä sutiminen alkoi kuitenkin ärsyttää. Tunsin myös, että olin hieman ylipukeutunut lenkille ja hikoilin sen takia. Olin jättänyt juomapullon kotiin. Lämpö nousi ja sykkeet nousivat. Sykkeet menivät yli aerobisen kynnyksen, vaikka lenkin piti olla peruskestävyyslenkki. Kävelin ja juoksin loppumatkan kotiin. Lenkki venyi liian pitkäksi ja liian kovaksi. Turha energiahukka, huono nesteytys ja liian kova teho, nämä asiat pitäisi jo tietää. Harjoituksesta tuli epäonnistunut ja iltavuoron aiheuttama aktiviteetti teki päivästä aika kovan. Illalla kotiin saapuessani olo oli aika tyhjä. Palautuminen seuraavaan päivään vaikeutuu kun kaikki nämä asiat ovat toteutuneet.

Olin tehnyt itselleni ajanhallintaa helpottavan lukujärjestyksen koko viikoksi. Siitä oli helppo katsoa työvuorot ja miten saan harjoittelun sopimaan päivään. Tiistaina olikin aamuvuoro ja sen jälkeen oli merkitty uintia. Joulupyhät ja loppuvuosi oli mennyt muuta touhutessa. Uimassa olin käynyt edellisen kerran ennen joulua. Pidän uimavarusteet ”yleensä” kilpailuista tutussa pussissa, siinä ovat lättärit, pull, lasit, muovitasku, uimahousut ja pyyhe. Tulin aamuvuorosta pikaisesti käymään kotona, että lähtisin uimaan ohjelmaan merkityn harjoitteen. Uimahousuja ei kuitenkaan löytynyt mistään. Yritin miettiä mihin olin ne laittanut, mutta ei vain löytynyt. Voiko treeni jäädä tekemättä jos ei ole uimahousuja? Kyllä voi. En lähtenyt uimaan, vaan treenit jäivät tekemättä. 

Keskiviikko ja torstai olivat mukavia päiviä. Ne olivat vapaapäiviä ja vireystaso oli hyvä. Sain tehtyä joitain rästitöitä kotonakin. Pitkä pyörä ja punttitreeni olivat ihan ok. Kun istuu pitkään pyörän päällä, kroppa tuntee kaipaako asento säätöä. Uusi satula toi hieman mukavuutta takapuolen alle, mutta pyöräni kaipaa hieman säätöä. Ajoasento pitää olla hieman korkeampi, mutta en löydä mistään paloja kyynärtukien alle. Tarvittavat säädöt ovat pieniä, enkä voi lähteä minnekään ”bikefittiin”. Yritän löytää nyt hyvän asennon polkemalla, samalla totun pyörään.

Olisi hienoa omistaa tietokoneohjelmaan liitettävä vastus. Ohjelma pyörittäisi reittikuvaa telkkarissa ja säätäisi vastusta reitin mukaan, eli tekemisestä tulisi mielekkäämpää.  Vastustreenaaminen on todella tylsää ilman mitään virikkeitä. Tiedän urheilijoita, jotka puskevat pitkiä vastusharjoituksia pienessä huoneessa tuijottamalla seinää. Nämä kaverit ovat todella kovalla asenteella varustettuja. Itselläni on pakko olla jotain katsottavaa kännykästä tai telkkarista. Parhaita treenejä ovat Joroisten Sporttiklubin järjestämät yhteiset pyöräilytreenit, siellä aika kuluu parhaiten kun on muitakin puurtajia. Toinen on tietenkin Kunnonsalin järjestämät sisäpyöräilyt. Näilläkin tunneilla aika menee siivillä ja tekeminen on mukavaa. Perusvastuksella mennään ja katselen Ironman kilpailuita kännykästä tai leffoja telkkarista.


Vuoden ensimmäinen viikko on takana. Se oli raskas vaikka uinti jäi tekemättä. Ensi viikko uusilla kujeilla ja matka kohti elämäni kovinta kesää jatkuu. 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti