Extreme triathlon Celtman-projekti teettää töitä

Nyt on takana monta rankkaa viikkoa. Lepoviikkoja ei ole pahemmin ollut jos ajatellaan kokonaisuutta. Töissä on ollut ”usean tunnin kahvakuulatreenejä” eli fyysistä vinokuormaakin on tullut ihan kiitettävästi. Vireystaso ja väsymys ovat vaikuttaneet ehkä joihinkin treeneihin. Tämä onkin minun tarinaa ja minun triathlonprojektia. Se ei ikinä ole helppoa ja aina tulee vastoinkäymisiä. Kaikki tämä kuuluu siihen pakettiin, minkä olen valinnut matkalleni kohti Extreme triathlon Celtmania.

Ironman Lanzarote on fyysisesti kova välitavoite. Lähtö tähän kilpailuun on 7.5 ja viimeistelyharjoituksen pystyy tekemään ajatuksen kanssa paikan päällä. En halunnut tehdä sitä virhettä, minkä tein viime vuonna samassa kilpailussa. Nyt yritin löytää rauhallisen hotellin ja mahdollisuudet kunnolliseen lepoon ja harjoitteluun.

Päätavoite on kuitenkin Skotlannissa. Näiden kahden kovan välissä oleva aika on alle kuukausi. Projektin yksi motivaatio väline on positiivisuus, mutta silti kirjoitan myös niistä negatiivisistäkin asioista mitä on tapahtunut. Sillä helppoa tämä ei ole ollut. Viime viikot ovat olleet myös taistelua aikaa vastaan, mikä vaikuttaa harjoitteluun. Taloudellisestikaan ei projektilla ole mennyt kovin hyvin, mutta Celtmanin kuluista on juuri ja juuri selvitty tähän asti. Onneksi on vielä aikaa yrittää järjestää asioita ja tehdä ylitöitä.

Kuten jo kerroin, projekti on saanut takaiskuja monella tavalla. Takaiskuja, jotka eivät välittömästi ole vaikuttaneet projektiin ja takaiskuja, jotka ovat vaikuttaneet välittömästi projektiin. Yksi kovimmista suoranaisista projektiin vaikuttaneista takapakeista tuli, kun Kaj Järveläinen jäi Celtman tiimistä pois. Hänen piti jäädä hoitamaan Joroisten palolaitoksen kesälomien tuuraukset. Kaluston kanssa on ollut myös huolia. Onneksi Jukka Peräsalmen pyörähuolto hoiti kisapyörän kuntoon. Tehomittaukseen siirtyminen on myös vienyt paljon aikaa, hylkäsin Polarin nyt vihdoin ja siirryin Garminiin tehonmittauksen osalta. Quarq Dzero Garminin kanssa nyt moitteettomasti. Tämä kaluston kanssa välppääminen vie tuhottomasti aikaa ja rahaa. Sekin kuuluu tähän touhuun ja ilman A.Kiira Oy apua homma olisi levinnyt kasaan. Kiitos Ari!

Kaitsun jäädessä pois työesteiden takia, serkkuni Ari Kiira tarjoutui mukaan 2. huoltajaksi eli autokuskiksi. Lisäksi 1 huoltajaksi/juoksijaksi joutui Peter, hän oli alun perin 2. huoltaja. Tehtävämuutoksen ansiosta hän joutuu juoksemaan vuorella pakollisen osuuden kanssani.

Tiimimme jäsen Jere Koistinen (Rainy Day Entertainment) on oman Suomi100 haasteensa vienyt maaliin kunnialla. Hän sai tehtyä elokuvan Ensitreffit valmiiksi. Tämä nuori ohjaaja on nyt työnsä ohella auttanut Köllikkäukon triathlon projektia suurella tarmolla ja ideoilla. Käynnistimme mm. Indiegogo kampanjan Journey to Extreme triathlon Celmanin. Kerätyistä varoista 20 % lahjoitetaan sotiemme veteraaneille ja haavoittuneiden kriisinhallintaveteraanien hyväksi.

Tyttöni Nora hoitaa pyyteettömästi nettivastaavan tehtävää opiskelukiireidensä parista.

Treenit 
Treenit ovat kulkeneet hyvin. Voimataso on pysynyt hyvänä ja kaikki osa-alueet ovat pysyneet hyvinä. Uintivauhti oli hukassa vähän aikaa, mutta luulen löytäneeni syyn mikä aiheutti tämän. Fiilikset ovat edelleen hyvät. Pitkät treenit ja hyvä musiikki poistaa tressin sekä vitutuksen, jos sellaista on päässyt kehoon kertymään. Laadukas tekeminen tuottaa luultavasti aineenvaihdunnan, joka muuttaa negatiivisen energian hieksi, joka valuu kehosta pois.

Uinti. 
Uinti vauhti hävisi todellakin, kun olin pari päivää kuumeessa ja yksi treeni jäi väliin. En löytänyt vauhtia millään ja se aiheutti harmaita hiuksia. Lopulta löysin Instagramista ratkaisun ongelmaan ja se oli vartalonkierto. Voitteko kuvitella että tällainen vanha tarbu löytää ratkaisun jostain Instagramista? Neljä vuotta sitten en edes tiennyt mikä Instagram on. Pääasia, että nyt uinti kulkee taas paremmin.

Pyörä. 
Pyöräilykilometrejä on kertynyt jo noin 2000 km tänä vuonna. Harjoituskiekon päällyskumi on kohta vaihtokunnossa. Tehoalueet ovat nousseet hieman hyvän tekemisen kautta. On mukava polkea jopa sisällä, kun on hyvä satula ja pyörän säädöt alkavat olla mukavat. Tekisi mieli jo päästä ulos silti ajamaan ja testaamaan miten siellä kulkee. Silti jännittää miten pyörä kulkee oikeissa olosuhteissa.

Juoksu. 
Juoksua on tullut yllättävän vähän harjoiteltua. Parin tunnin juoksulenkit kulkevat aika helposti ja on täysi työ hillitä itseään juoksemaan hitaasti. Pito tossujen alla paranee ja kropan paino pienenee. Vauhti on juoksussakin kasvanut. On mukavaa juosta kun on ”flow” ja hyvät popit korvilla. Jäätyneet sulamisvedet pitävät kuitenkin Köllikkäukon valppaana.

 

Paino on tippunut ja osa siitä on siirtynyt oikeaan muotoon oikeisiin paikkoihin. Vyötärön ympärys on nyt hyvä ja työ optimaalisen kisapainon saamiseksi kuitenkin jatkuu. Saa nähdä millaisiin tuloksiin pääsen ennen Lanzarotea. Voin vain todeta lopuksi, että olen kovemmassa kunnossa kuin ikinä. Paino on jo niin alhaalla, että edellisen kerran olin tässä kunnossa 1992! Jumal..ta! 25 vuotta sitten. Lähdin 1992 huhtikuussa ensimmäiselle keikalle Libanoniin asemalle 9-38 koiramieheksi hoikkana miehenä. En olisi vielä silloin uskonut että minusta tulisi Ironman joku päivä tai lihoisin melkein 86 kiloiseksi. Näin kuitenkin kävi ja paljon on muutakin tähän aikajanalle sattunut.