Viikko oli rankka. Menin monta kertaa mukavuusalueiden
ulkopuolelle sään, harjoittelun ja levon suhteen. ..but I like it. Nyt
sunnuntai-iltana istun kirjoittamassa tätä blogipäivitystä ja pakaralihakset
ovat tosi kipeinä. Kipu on tervettä, koska se on tullut hyvästä harjoittelusta.
Yritänkin miettiä lähestyvää tavoitetta Lanzarotella, sen vaativaa kuormaa: isot
mäet, kova tuuli ja korkea lämpötila. Rankat mäet ja vaativat sääolot kysyvät
voimakestävyyttä. Näin minä ainakin luulen ja oletan. Löydän ehkä parhaan
vastuksen itselleni säästä ja maastosta.
Yritän myös arvioida omia heikkouksiani lajin suhteen. Pahin
heikkouteni on ikä, aloittaa tämä laji. Toinen heikkouteni on, että pidän
hyvästä ruuasta. Kolmas heikkouteni on kärsimättömyys. Kestävyystasoni on
kuitenkin melko korkealla, minkä lasken vahvuudekseni.
Triathlonurheilijoilla on yleensä puutteita jossakin
kolmesta lajista, mutta minulla on kaikissa parannettavaa. Pyöräilyä
kilpapyörällä reilu vuosi takana ja uintia olen harrastanut yhtä pitkään kunnon
intensiteetillä. Kehitys on ollut huimaa näinkin pieneen aikaan. Uskon että
omien heikkouksien myöntäminen on vahvuus. Ei myöskään kannata aliarvioida
itseänsä. Toinen keino minulle on mennä välillä mukavuusalueiden ulkopuolelle,
vaikka tuntuisi pahalta. Vahvuuksiini kuuluu myös se, että tunnen hieman
rajojani, kiitos siitä kuuluu sotilastaitokilpailuille. Kahden vuorokauden kova
meno täydessä varustuksessa ilman lepoa on aika mielenkiitoinen kokemus. Ei
niistä sen enempää.
Alkuviikosta vedin siis voimakestävyysharjoitteita kovalla
teholla. Saulin opeilla ajettiin wattbikellä happoa jalkoihin ja sykkeitä ylös.
Juoksulenkillä juoksin isoilla tehoilla 10 kilometriä kovassa pakkasessa.
Uutena lajina otin Kunnonsalin Body Pumpin ohjelmaan. ”Akkojentreeni”, aivan
törkeän hyvä harjoite, josta uskon saavani itselleni tehoja lisää. Oli myös
Joroisten Sporttiklubin Kaj Järveläisen vetämä 4 tunnin sisäpyöräily
keskiviikkona. Jossa ehdin polkea 3 tuntia pumpin jäykistämillä jaloilla. Kestävyyttä
tein loppuviikosta. Tätä runkoa vedetään nyt joitakin viikkoja unohtamatta
hyvää lihashuoltoa ja ravintoa. Harjoitustunteja kertyy noin 10-15 tuntia
viikossa. Toivottavasti kehitystä tapahtuu ja painokin alkaisi taas tippumaan.
Muutakin mietittävää on ollut koskien Lanzaroten
täydenmatkan Ironman-kilpailuun liittyen. Nimittäin matkojen hankintaan oli
viimeiset hetket käsillä ja hankinta oli tehtävä heti. Siitä muodostui oma
pikku hommansa, sillä suoria lentoja Suomesta ei ole enää toukokuussa
Lanzarotelle. Piti alkaa suunnittelemaan millä, miten pitkään, milloin perillä
ja paljonko maksaa kysymyksiä. Mitä enemmän pyörittelin asioita, niin aina
heräsi joku kysymys aiheeseen liittyen. Hinta ratkaisi kuitenkin kaikki
ongelmat: kun ei ole rahaa hirveästi käyttää, niin pitää lähteä rajaamaan hinta
alas. Se pudotti vaihtoehdot aika vähiin ja moni turha kysymys jäi pois. Matkat
on nyt varattu ja maksettu. Odotettavissa lepoisia hetkiä
lentokenttäterminaaleissa hyvän kirjan ja musiikin parissa. Asiat voisivat olla
huonomminkin eli en olisi välttämättä saanut lentoja ollenkaan. Onneksi on
majoitus jo varattuna ja sitä ei tarvitse enää murehtia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti